Marraskuun musta
asfaltti askeleet
     laahustamaan lannistaa
 sateella saattaa.
       Estääkseen ehtymästä
päällikköään pakkasessa
 tarttuivat työntekijät
        neuvokkaina neuleeseen;
Ruskea raita rinnalleen,
   pirteä punainen poskelleen
sai sävyjä sinisen sadun,
       haaveen harmaita hahtuvia,
kimalletta kohmeisen kadun.
Oranssia oikukasta,
vierellä vihreää vauhdikasta.
Niin nivoutuivat
yhteen ylistäen
elämän erityisyyttä.
Valjasta varpaasi,
sujauta sukkaan,
elämöi, elä
heittämättä hukkaan,
lämpöä liekin,
hehkua hetken,
antia arjen,
riemua retken.
Maisemassa marraskuun,
hyhmä hyinenkin hymyyn
silloin saattaa suun!


                    Juli