Huoneissa kaikuu kotiduuni-blues,
ei lohtua tuo aamu koittava uus.
Takana yö, uni katkonainen,
olo harmaa, vointi vaitonainen.
Suorittaen elämää päivän läpi käy,
ei valoa, värejä ympäröivän maailman näy.
Puristaa suru, pään sumuisuus,
painaa arjen pyöritys, vastuu, vanhemmuus.
 
Vaan yksin et oo - tiedäthän sen!
Arkeen apua kaipaa joskus jokainen.
Kun kuljemme toisiamme tukien,
voimat palautuvat, kirkkaampi on huominen.

                                        Juli