Lapset saateltuina untenmaille,
matkaa sinisillä pursillaan taittavat.
Kukaan ei kutsu, oo mitään vaille,
levon keveys ja makeus maittavat.
Armoilla arjen ankaruuden,
hetken helpotukseen hakeudun;
edessä elämän ehdottomuuden,
kulmaan kotisohvan unohdun.
Annan suklaan sulaa suussa,
colan poreilla kielellä,
saattaa sumuun surun säikeet,
mi´makoilevat mun mielellä.
Hömppäkirjan juonenkäänteet,
kuin keskellä satua itsekin ois.
Stressi, päänsärky ja vatsanväänteet,
jännityksen lauetessa sulavat pois.
Viel´ yhden palan kielelleni,
sakeaa makeaa sujautan.
Asettuu rauha rinnalleni,
uneen levolliseen nukahdan.
Juli
matkaa sinisillä pursillaan taittavat.
Kukaan ei kutsu, oo mitään vaille,
levon keveys ja makeus maittavat.
Armoilla arjen ankaruuden,
hetken helpotukseen hakeudun;
edessä elämän ehdottomuuden,
kulmaan kotisohvan unohdun.
Annan suklaan sulaa suussa,
colan poreilla kielellä,
saattaa sumuun surun säikeet,
mi´makoilevat mun mielellä.
Hömppäkirjan juonenkäänteet,
kuin keskellä satua itsekin ois.
Stressi, päänsärky ja vatsanväänteet,
jännityksen lauetessa sulavat pois.
Viel´ yhden palan kielelleni,
sakeaa makeaa sujautan.
Asettuu rauha rinnalleni,
uneen levolliseen nukahdan.
Juli
Kommentit