Luoja yksin tietää määränpään,
me voimme vain aavistaa.
Hän säätää matkalla vallitsevan sään,
milloin sataa, koska ukkostaa.
Ja nousun tuulen lempeämmän,
koiton aurinkoisen päivän.
Jolloin askel kantaa kepeämmin,
on mieli kevyt, olo vapaa ja lämmin.
Emme ennalta arvata saata,
umpikujien, mutkien määrää.
Vaihtelua maaston, soista maata,
mutta ei liene suuntaa väärää.
Jokainen ihminen, jokainen polku,
opettaa uutta, on uusi alku.
Matkalla perille päivä jokainen,
on elämisen, kokemisen arvoinen!


                                 Juli