Takataskussa valttikorttina,
eletty elämä ymmärrykseen porttina.
Kun itse tietää miltä tuntuu kun sattuu,
ei pyörittele päätään vaan nostaa hattuu,
kun joku kanssa-arjessatallaaja,
uskaltaa tunnustaa: ”Nyt tuntuu raskaalta.”
Tai joku teini-angstinen lökäpöksy,
kertoo kuinka yhteiskunnan viitottamalta tieltä eksy.
Ilman Oma Menneisyys – filmiä,
on helppo tuomita, pyöritellä silmiä.
Ajan mittaan sitä kypsyy ja varttuu,
empatiaa, viisautta sydämeen karttuu.
 
Ei vielä ole vanha nelikymppinen,
vaan parhaassa iässä, nainen aikuinen.
Tietää mitä tarkoittaa vastuu ottaa ja kantaa,
mut myös miltä tuntuu, kun elämä parastaan antaa.
Ei vieras ole onni, ilo maallinen,
jälkeen sateen, paistaa päivä, jo tietää sen!
Mukanansa vuodet ovat tuoneet perspektiiviä,
oot hioutunut helmi, laadukasta vuosikerta viiniä.


                                             Juli